Aineopintojen kirjallisuusopinnot (ITIA10)

Julkaistu

ITIA10 Aineopintojen kirjallisuusopinnot 5–25 op

Opintojakso sisältää useita 5 op:n laajuisia vaihtoehtoja syventää jonkin aineopintojen erikoisalan tietämystä kirjatentti-, essee- tai lukupiirisuorituksella. Sama sisältö voidaan usein opiskella vaihtoehtoisilla tavoila. Katso tarkemmat sisältökuvaukset ja suoritusvaatimukset alta.

In English: several alternative book exam options, for more instruction, see below.

Tarjolla olevat kirjapaketit:

a) Tiedonhallinnan essee/lukupiiri
b) Tietokäytännöt
c) Tiedonhaun kirjatentti I
d) Informaatiolukutaito ja sen opetus
e) Medialukutaito
f) Pelilukutaito
g) Digitaalinen- ja koodin lukutaito
h) Histories of Games
i) Histories of Internet
j) Introduction to the study of games
k) Introduction to study of internet

TARKEMMAT OSAKUVAUKSET ALLA / MORE DETAILS BELOW:

 

ITIA10a: ESSEEOHJEET (Lukupiiriohje sivun lopussa)

Vastuuopettaja: Sanna Talja

Kirjallisuus

Valitaan seuraavista kolme:

  • Hinton, Understanding context: Environment, language, and information architecture. O’Reilly 2015.
  • Smiraglia, The elements of knowledge organization. Springer 2014.
  • Peters, Folksonomies: indexing and retrieval in Web 2.0. Walter de Gruyter. 2009, TAI
  • Smith, Tagging: people-powered metadata for the social web. New Riders. 2008.
  • Morville, Intertwingled: information changes everything. Semantic Studios, 2014.

Jos sinulle on kysyttävää kirjallisuudesta, ota yhteyttä vastuuopettajaan (Sanna Talja). Kirjallisuuteen voi tulla muutoksia uusien kirjojen ilmestyessä.

Esseeohjeet

Esseen pituus on 15-20 sivua kakkosrivivälillä. Sopiva teemojen määrä on 3-4.  Teemat tulee valita kolmesta eri kirjasta.

Esseessä referoidaan kirjoittajien ajatuksia. Esseen alkuun tulee lyhyt johdatus siihen, mitä teemoja esseessä on valittu käsiteltäväksi. Muotoile väliotsikot (teemat) ja merkitse lähdeviitteet tekstiin. Esseen loppuun laitetaan oma kokoava pohdinta opintojakson annista, omasta oppimisesta ja opintojakson kirjallisuudesta. Pohdintaosuus on pakollinen. Lähetä essee sähköpostiliitteenä (sanna k talja at uta.fi).

Esseen voi suorittaa myös osana graduprosessia, jolloin käsiteltävä kirjallisuus on gradussa käytettävää kirjallisuutta ja esseen kirjoittaminen tukee pro gradun kirjallisuuskatsauksen kirjoittamista. Tällöin esseessä käsiteltävä kirjallisuus sovitaan yhdessä graduohjaajan kanssa. Esseen palautus vastuuopettajalle (Sanna Talja).

Esseeteemat

Huom! Esseeteemoja voi muotoilla myös itse opintojakson kirjallisuuden pohjalta.

Hinton

  • Mitä ”konteksti” on Hintonin mukaan ja mikä sen merkitys on informaatiosuunnittelulle?
  • Mitä affordansseilla (tarjoumilla) tarkoitetaan? Miksi niiden ymmärtäminen on tärkeää Hintonin mukaan?
  • Mitä Hinton tarkoittaa sanoessaan, että ”kieli on infrastruktuuri” (s. 157)?
  • Informaatioarkkitehtuurin ja informaatioarkkitehtien tehtävä Hintonin mukaan.

Smiraglia

  • Taksonomioiden ja ontologioiden erot
  • Mitä yhteistä ontologioilla ja universaaliluokituksilla on Smiraglian mukaan?
  • Mitä ontologiat tarkoittavat Smiraglian mukaan eri keskusteluyhteisöissä (esimerkiksi tietojenkäsittelyoppi ja informaatiotutkimus)?

Peters

  • Millaisia etuja ja huonoja puolia folksonomioilla Petersin mukaan on tiedon organisoinnissa?
  • Millaisia piirteitä tutkimukset ovat löytäneet käyttäjien tägäyskäytännöistä?
  • Millaisia käsitteellisiä ja filosofisia perusteluja käyttäjälähtöiselle tiedon organisoinnille on esitetty?

Smith

  • Tägäyksen edut ja haittapuolet
  • Tägien käytön eri kontekstit ja funktiot
  • Folksonomioiden luonne ja ominaisuudet

Morville

  • Mitä Morville tarkoittaa puhuessaan informaatiosisältöjen, verkkopalvelujen, organisaatioiden ja laitteiden muodostamasta kokonaisuudesta ekosysteeminä? Mitä ekosysteemiluonne merkitsee tarkoittaa suunnittelun kannalta?
  • Informaatioarkkitehtuurin ja informaatioarkkitehtien tehtävä Morvillen mukaan.
  • Mitä Morville tarkoittaa sanoessaan, että informaatioarkkitehdit ovat ”ymmärryksen arkkitehteja”?

 

LUKUPIIRIOHJE

 

Lukupiirillä tarkoitetaan opintojakson kirjallisuuden suorittamista pienryhmänä (3-6 henkeä). Kirjallisuudesta käydään yhdessä kriittistä keskustelua ja pyritään oppimaan kirjojen sisältöjä yhteistoiminnallisesti. Lukupiirin suositeltava kesto on 1-2 kuukautta.

Valitaan opintojakson kirjallisuudesta kirjat, jotka kaikki lukevat. Isommassa ryhmässä voidaan ottaa mukaan myös useampia valinnaisia kirjoja, jotta työtaakka jakaantuu tasaisesti. Lukupiiri voidaan rakentaa niin, että kaikki lukevat kaikki valitut kirjat, tai työtä voidaan jakaa niin että kullekin kirjalle määrätään päälukijat (esittelijä ja kommentaattori). Jos kaikki eivät ole lukeneet käsiteltävää tekstiä, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että alustuksissa referoidaan alueen keskeinen sisältö ymmärrettävällä tavalla. Tällöin myös kommenttipuheenvuoro on tarpeellisempi. Kommentaattori nostaa esille asioita ja näkökohtia, jotka alustaja on saattanut jättää kertomatta. Alustusten on hyvä olla muiden lukupiiriläisten saatavilla kirjallisessa muodossa jo ennen kokoontumista.

Eteneminen

1. Lukupiiri tekee kokoontumisaikataulun (3-6 kokoontumista) ja työsuunnitelman ja lähettää ne tentaattorille.

Työsuunnitelmasta ilmenee:

  • valitut kirjat
  • kuka ryhmän jäsenistä esittelee minkin kirjan tai kirjan osan (teeman)
  • kunkin alustuksen kommentaattori
  • kuka pitää pöytäkirjaa kustakin keskustelusta.

Tentaattori hyväksyy suunnitelman tai ehdottaa muutoksia.

2. Kokoontumiset: Kokoontumisissa jokainen lukupiirin jäsen alustaa vuoronperään lukemastaan muille noin 20 minuutin ajan. Tämän jälkeen kirjasta tai esitellystä teemasta keskustellaan yhdessä.

Teemat voi valita esseeohjeen perusteella (esseeohje, Tiedonhallinnan essee) tai alustus voi kattaa laajemman alueen.

Alustukset tehdään powerpointteina tai posterina.

Alustuksen jälkeen käydään keskustelua, josta tehdään pöytäkirja.

Alustus on kirjallinen referaatti luetusta alueesta joka sisältää mielellään kuitenkin myös tulkintaa ja reflektiota. Alustuksessa nostetaan jo valmiiksi erilaisia kysymyksiä keskusteltavaksi. Yhdestä luetusta kirjasta voidaan pitää siis useampi alustus, esim. annettujen tai yhdessä sovittujen teemojen perusteella. Yhdessä kokoontumisessa voidaan käydä läpi esim. 2-3 alustusta. Lukupiiri sopii ajankäytöstä itsenäisesti.

Alustuksessa ja siihen liittyvässä keskustelussa on syytä pyrkiä tekstin kriittiseen ja problematisoivaan tarkasteluun. Pöytäkirjanpitäjä joka kirjaa ylös mielenkiintoisimmat ja hyödyllisimmät keskustelut. Lukupiiri päätetään yhteiseen loppukeskusteluun (kokonaisarviointi ja oppimisen pohdinta).

4. Kurssimerkintää varten opettajalle lähetään loppuraportti, yhdeksi dokumentiksi koottuna:

  • powerpointit/posterit,
  • keskustelupöytäkirjat,
  • kirjan ja kurssin kokonaisarviointi/oppimisen pohdinta (n. 2-3 sivua), jossa käsitellään esimerkiksi seuraavia asioita:
  • mitkä kirjassa esitetyt asiat ovat erityisen tärkeitä?
  • mitä uusia, erilaisia, kysymyksenasetteluja luettu teksti herätti pohtimaan?
  • mitkä asiat olivat vaikeita?
  • mistä oltiin eri mieltä kirjan sisällön kanssa?
  • kuinka kurssi liittyy aiemmin opittuun/tiedettyyn?
  • kuinka kurssin tarjoama tieto auttaa ymmärtämään erilaisia arkielämän tapahtumia, oman elämän kokemuksia tai auttaa ratkaisemaan erilaisia ongelmia?
  • miten koimme lukupiirin edut ja haitat verrattuna muihin suoritustapohin?

Loppuraporttiin tulee vielä merkitä lukupiirin jäsenet ja op.numerot, sekä  kokoontumisten toteutunut aikataulu. Loppuraportti lähetään sähköpostin liitetiedostona jakson opettajalle.

 

5. Palaute ja arvostelu: Lukupiirisuorituksesta annetaan ryhmälle yhteinen arvosana.

 

Kurssipalaute

”Tämän esseen kirjoittaminen auttoi minua muodostamaan aikaisempaa kokonaisvaltaisemman käsityksen erilaisista tiedon organisoinnin periaatteista ja mahdollisuuksista. On ilahduttavaa huomata, kuinka oma ymmärrys aihepiiristä lisääntyy vähän kerrallaan. Uskon, että pystyn tämän kurssin jälkeen tarkastelemaan tiedon organisointia analyyttisemmin, olipa kyse sitten kontrolloiduista sanastoista tai folksonomioista.”

”Pidin siitä, että teemojen kehykset oli annettu valmiiksi. Tällöin oli pakotettu miettimään tiettyä teemaan liittyvää aihetta tarkemmin. Teemojen ollessa selkeästi näkyvillä oli helppoa päästä käsiksi kiinnostaviin aiheisiin suoraan. Koen siis tiettyjen rajaavien teemojen auttaneen oppimistani paremmin kuin jos teemoja ei olisi ollut. ”

”Koin esseen kirjoittamisen palkitsevaksi ja saaneeni teemoista paljon irti. Luultavasti en olisi teemoihin ehtinyt näin paljon perehtyä jos olisin valinnut suorituksekseni kirjatentin. ”

”Suoritus- ja opiskelumuotona uskon esseen olevan kirjatenttiin suhteutettuna ylivoimainen. Nyt käsiteltäviin teoksiin pystyi tutustumaan rauhalliseen tahtiin ja pitämään niitä esillä kulloinkin käsiteltävän asian yhteydessä.”

”Opintojakson kokonaisuus oli hyvin mietitty, koska tämän pohjalta pystyi hyvin kehittelemään omia ajatuksiaan, kuinka eri menetelmät [taksonomiat, tägitys] voitaisiin yhdistää tehokkaaksi tiedonhallinnaksi. Taksonomioihin perehtyminen oli vaikealukuisinta, koska tähän aihealueeseen en ennen ollut perehtynyt. Tägitykseen tutustuminen taas oli mielenkiintoisinta.”

ITIA10 b) Tietokäytännöt (5 op)

Vastuuopettaja: J. Tuomas Harviainen

Kirjallisuus:

  • Nigel Ford, Introduction to information behaviour. London: Facet Publishing, 2015.
  • Carol C. Kuhlthau, Seeking meaning. A process approach to library and information services. 2. painos. Westport: Libraries Unlimited, 2004.

Opintojakso suoritetaan joko kirjatenttinä sähköisessä tenttipalvelussa tai esseenä. Esseeohjeet saa vastuuopettajalta.

 

ITIA10 c) Tiedonhaun kirjatentti I, 5 op

Vastuuopettaja: Jaana Kekäläinen

Kirjallisuus: Interactive information seeking, behaviour and retrieval. Toim. Ian Ruthven ja Diane Kelly. Facet Publishing, London, 2011. Saatavana myös e-kirjana (ks. http://search.ebscohost.com/login.aspx?direct=true&scope=site&db=nlebk&db=nlabk&AN=689815 )

Jakso suoritetaan esseenä: kirjoita 2-3 esseetä, yhteensä noin 4000-4500 sanaa. Alla on annettu muutamia aiheita, joista voit valita. Voit ehdottaa myös omia aiheita, mutta hyväksytä ne ensin vastuuopettajalla. Pyri vastauksissa käyttämään kirjaa laajasti, älä referoi yhtä lukua. On mahdollista perustaa myös lukupiiri, mikä vaatii enemmän omaa aktiivisuutta, mutta ohjeita voit kysyä vastuuopettajalta. Suorituksia voi plauttaa koska tahansa sähköpostitse.

Aiheita:

  1. Miten tiedonhakujärjestelmät pyrkivät tukemaan erilaisia tiedonhankinta- ja -hakukäyttäytymisen (informantion seeking and retrieval behavior) muotoja?
  2. Tietokäyttäytymisen (information behavior) ja käyttäjien (users) tutkimuksen menetelmät
  3. Informaation esittäminen tallennuksessa ja sen vaikutus tiedonhakuun
  4. Tiedonhaun käyttöliittymät
  5. Vuorovaikutuksen tukeminen tiedonhaussa

Huom! Aiheet 1, 4 ja 5 ovat osittain päällekkäisiä, joten niitä ei ehkä kannata valita yhdessä, mutta ei se kiellettyäkään ole. Kysy tarvittaessa lisäohjeita vastuuopettajalta.

ITIA10 d) Informaatiolukutaito ja sen opetus (5 op)

Vastuuopettaja: Tuulikki Alamettälä

Opintojakso suoritetaan joko A) kirjatenttinä tai B) esseenä.

 

A Kirjatentti

Tentti suoritetaan sähköisen tenttipalvelun kautta.

 

Tentittävä kirjallisuus:

Kirjat (2):

  • Ropo, Heinström & Sormunen: Identiteetistä informaatiolukutaitoon: tavoitteena itsenäinen ja yhteisöllinen oppija.TUP 2015.

Tenttialue:

Esipuhe & johdanto
Johdanto alateemaan I
Osasta I artikkelit: Ropo, Kinossalo, Kärnä
Osa II kokonaisuudessaan
Yhteenveto
Saatavissa: http://tampub.uta.fi/handle/10024/98066

  • Harada & Yoshina: Assessing for Learning : Librarians and Teachers As Partners. Libraries Unlimited. 2010. (Saatavana e-kirjana)

 

sekä artikkelit (3):

  • Alexandersson & Limberg: Changing Conditions for Information Use and Learning in Swedish Schools: ASynthesis of Research. Human IT 11.2: 131–154. 2012.

Saatavissa: http://etjanst.hb.se/bhs/ith/2-11/mall.pdf

  • Sormunen & Alamettälä: Guiding Students in Collaborative Writing of Wikipedia Articles – How to Get Beyond the Black Box Practice in Information Literacy Instruction. In: Proceedings of EdMedia 2014 – World Conference on Educational Multimedia, Hypermedia and Telecommunications, vol. 2014, No. 1, pp. 2122–2130. AACE, Chesapeake. 2014.

Saatavissa: https://tampub.uta.fi/handle/10024/100030

  • Latham & Gross: Instructional Preferences of First-Year College Students with Below-Proficient InformationLiteracy Skills: A Focus Group Study. College & Research Libraries vol. 74 no. 5 430-449 

Saatavissa: https://doi.org/10.5860/crl-343

Alexanderssonin & Limbergin artikkeli on kooste useista Ruotsin kouluissa tehdyistä informaatiolukutaidon tutkimuksista. Sormusen & Alamettälän artikkeli esittelee informaatiolukutaidon opetusta käsittelevän tapaustutkimuksen suomalaisesta lukiosta. Lathamin & Grossin artikkeli esittelee yliopisto-opiskelijoiden näkemyksiä informaatiolukutaidon opetuksesta.

 

B Essee

Aineisto on sama kuin yllä. Lisänä voi käyttää muuta aiheeseen sopivaa aineistoa, esimerkiksi Know Id ResearchProject -sivustolta löytyviä julkaisuja.
https://blogs.sis.uta.fi/know-id/publications/

 

Ohjeet:

1) Tutustu aineistoon lukemalla se kursorisesti läpi.

2) Valitse sitten teema tai kysymys, jonka näkökulmasta kuvaat ja kommentoit aineistossa esitettyjä asioita/näkemyksiä. Voit ottaa koko aineiston tarkasteluun saman teeman puitteissa tai tarkastella kahta teemaa.

3) Pyri arvioimaan aineistoa omien aihepiirin opintojen, ammatillisen tai henkilökohtaisen kokemuksesi pohjalta. Pyri erittelemään mitä voit aineistosta oppia (reflektoi).

4) Kirjoita noin 12-15 sivun essee (riviväli 1,5, fontti 12 pistettä, marginaalit 25 mm).

5) Toimita essee sähköpostin liitteenä (Tuulikki.Alamettala@uta.fi) mieluiten pdf-, rtf- tai txt-tiedostona.

Kysy sähköpostitse, jos ohjeiden tulkinta tuottaa ongelmia.

Esseen arviointikriteereistä

Mikä on positiivista?
–     aineisto on luettu ymmärryksellä ja niiden sisältöä on pohdittu
–     esseeseen tuodaan mukaan omaa näkökulmaa, ammatillista kokemusta jne
–     aineiston antia tarkastellaan muualla opittua/muista lähteistä luettua vasten

Mikä ei ole suotavaa:
–     pelkän tekstin referointi vailla omakohtaista reflektointia

Mikä ei tule hyväksytyksi:
–     essee on alamittainen
–     essee sisältää asiavirheitä eikä selvästikään perustu aineiston tuntemukseen
–     essee on käännös yksittäisistä teksteistä

 

ITIA10 e) Medialukutaito

Vastuuopettaja // Responsible for the course: Mika Sihvonen

Tentittävä kirjallisuus // Literature

1. Lankshear, C. & Knobel, M. (2011): New Literacies
2. Ito, M et al. (2013): Hanging Out, Messing Around and Geeking Out [download PDF]
3. Rantala, Leena (2007). ”Kriittiset lukutaidot mediayhteiskunnassa.” Teoksessa Aittola, Tapio ym. (toim.), Kriittisen pedagogiikan kysymyksiä. Tampere: Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitos, 137–152. http://tampub.uta.fi/handle/10024/65380 ja
4. Kellner, D., & Share, J. (2007). ”Critical media literacy, democracy, and the reconstruction of education.” In D. Macedo & S.R. Steinberg (Eds.), Media literacy: A reader  (pp. 3-23). New York: Peter Lang Publishing.

https://cxarchive.gseis.ucla.edu/xchange/critical-uses-of-media-and-technology/xpress/critical-media-literacy-democracy-and-the-reconstruction-of-education/at_download/attachment

Opintojakso suoritetaan kirjatenttinä sähköisessä tenttipalvelussa. // The course can be taken as a book exam via the Electronic Exam Service.

If you don’t read Finnish, you can skip Rantala’s article (3), and just concentrate on Kellner & Share (4).

ITIA10 f) Pelilukutaito

Vastuuopettaja: Olli Sotamaa, olli.sotamaa at uta.fi

Kirjallisuus:

  • José Zagal; Ludoliteracy: Defining, Understanding, and Supporting Games Education. ETC Press 2010. (PDF)
  • Katie Salen (toim.); The Ecology of Games: Connecting Youth, Games, and Learning. MIT Press, 2007. (PDF)

Opintojakso suoritetaan joko kirjatenttinä sähköisessä tenttipalvelussa tai esseenä (SIS:n esseeohjeet). Esseesuorituksia voi palauttaa vastuuopettajalle tarkastettavaksi koko lukuvuoden ajan.

ITIA10 g) Digitaalinen- ja koodin lukutaito

Vastuuopettaja // Responsible for the course: J. Tuomas Harviainen

Tentittävä kirjallisuus // Literature

1. Manovich, L. (2013): Software Takes Command

2. Rushkoff, D. (2010): Program or be Programmed

3. Zeynep Tufekci, Z. (2014) ”Engineering the public: Big data, surveillance and computational politics”
First Monday, Volume 19, Number 7 – 7 July 2014
http://firstmonday.org/ojs/index.php/fm/article/view/4901/4097
doi: http://dx.doi.org/10.5210/fm.v19i7.4901

Opintojakso suoritetaan kirjatenttinä sähköisessä tenttipalvelussa. // The course can be taken as a book exam via the Electronic Exam Service.

ITIA10 h) Pelien historiat / Histories of Games

Vastuuopettaja / responsible teacher: Frans Mäyrä

Kirjallisuus / literature:

– Donovan, Replay: The History of Video Games. 2010
– Parlett, Oxford History of Board Games. 1999

Opintojakso suoritetaan pääsääntöisesti kirjatenttinä sähköisessä tenttipalvelussa. Itsenäinen esseesuoritus on mahdollinen; ohjeet sähköpostilla vastuuopettajalta. / Course is most commonly done as book exam in the electronic exam service. An independent essay study is a possible option; request instructions from the responsible teacher.

ITIA10 i) Internetin historiat / Histories of Internet

Vastuuopettaja // Responsible for the course: J. Tuomas Harviainen

– Winston, Media Technology and Society: A History From the Telegraph to the Internet. 1998.
– Hafner, Where Wizards Stay Up Late. The Origins of the Internet. 1998.

Opintojakso suoritetaan kirjatenttinä sähköisessä tenttipalvelussa. // The course can be taken as a book exam via the Electronic Exam Service.

ITIA10 j) Johdatus pelitutkimukseen / Introduction to the study of games

Vastuuopettaja / responsible teacher: Frans Mäyrä

Kirjallisuus / Literature:

– Huizinga: Homo ludens (sivut/pages 1-27) JA/AND Caillois: Man, Play and Games JA/AND Goffman: Encounters (sivut/pages 7-81)
– Mäyrä: An Introduction to Game Studies TAI/OR Heide-Smith, Egenfeldt-Nielsen & Tosca: Understanding Video Games: The Essential Introduction

Opintojakso suoritetaan pääsääntöisesti kirjatenttinä sähköisessä tenttipalvelussa. Itsenäinen esseesuoritus on mahdollinen; ohjeet sähköpostilla vastuuopettajalta. / Course is most commonly done as book exam in the electronic exam service. An independent essay study is a possible option; request instructions from the responsible teacher.

ITIA10 k) Johdatus internet-tutkimukseen / Introduction to study Internet

Vastuuopettaja // Responsible for the course: Mika Sihvonen

Kaksi seuraavista kirjoista: // Two out of these three books:

– van Dijck, J. (2013): Culture of Connectivity
– Coleman, G. (2012): Coding Freedom
– Benkler, Y. (2007): The Wealth of Networks

Opintojakso suoritetaan kirjatenttinä sähköisessä tenttipalvelussa. // The course can be taken as a book exam via the Electronic Exam Service.