KURSSIN NIMI (ITIMS17)

Julkaistu

ITIMS17 Tiedonhallinnan essee

Kirjallisuus

Valitaan seuraavista kolme:

  • Hinton, Understanding context: Environment, language, and information architecture. O’Reilly, 2015.
  • Peters, Folksonomies: indexing and retrieval in Web 2.0. Walter de Gruyter, 2009, TAI
  • Smith, Tagging: people-powered metadata for the social web. New Riders, 2008.
  • Morville, Intertwingled: information changes everything. Semantic Studios, 2014
  • Ding, Lin & Zarro: Information architecture: The design and integration of information spaces. 2nd ed. Morgan & Claypool, 2017.

Kirjallisuuteen voi tulla muutoksia uusien kirjojen ilmestyessä.

Esseeohje

Esseen pituus on 15-20 sivua kakkosrivivälillä. Sopiva teemojen määrä on 3-4.  Teemat tulee valita kolmesta eri kirjasta.

Esseessä referoidaan kirjoittajien ajatuksia. Esseen alkuun tulee lyhyt johdatus siihen, mitä teemoja esseessä on valittu käsiteltäväksi. Muotoile väliotsikot (teemat) ja merkitse lähdeviitteet tekstiin. Esseen loppuun laitetaan oma kokoava pohdinta opintojakson annista, omasta oppimisesta ja opintojakson kirjallisuudesta. Pohdintaosuus on pakollinen. Lähetä essee sähköpostiliitteenä (sanna.talja at tuni.fi).

Esseen voi myös suorittaa osana graduprosessia, jolloin käsiteltävä kirjallisuus on gradussa käytettävää kirjallisuutta ja esseen kirjoittaminen tukee pro gradun kirjallisuuskatsauksen kirjoittamista. Tällöin esseessä käsiteltävä kirjallisuus sovitaan yhdessä graduohjaajan kanssa. Esseen palautus vastuuopettajalle (Sanna Talja).

Esseeteemat

Huom! Esseeteemoja voi muotoilla myös itse opintojakson kirjallisuuden pohjalta.

Ding, Lin & Zarro

  • Kuinka informaatioarkkitehtuurin määritelmät ovat kehittyneet ajan mittaan (käytä vastauksessasi mielellään pohjana useampia tämän kurssin kirjoja)
  • Kuvaile Web 1.0:n ja Web 2.0:n olennaisia eroja. Millaiset piirteet korostuvat kolmannen sukupolven verkkopalveluissa?
  • Millaisilla menetelmillä IA –suunnitelua tukevaa käyttäjätietoa voidaan kerätä?

Hinton

  • Mitä ”konteksti” on Hintonin mukaan ja mikä sen merkitys on informaatiosuunnittelulle?
  • Mitä affordansseilla (tarjoumilla) tarkoitetaan? Miksi niiden ymmärtäminen on tärkeää Hintonin mukaan?
  • Mitä Hinton tarkoittaa sanoessaan, että ”kieli on infrastruktuuri” (s. 157)?
  • Informaatioarkkitehtuurin ja informaatioarkkitehtien tehtävä Hintonin mukaan.

Peters

  • Millaisia etuja ja huonoja puolia folksonomioilla Petersin mukaan on tiedon organisoinnissa?
  • Millaisia piirteitä tutkimukset ovat löytäneet käyttäjien tägäyskäytännöistä?
  • Millaisia käsitteellisiä ja filosofisia perusteluja käyttäjälähtöiselle tiedon organisoinnille on esitetty?

Smith

  • Tägäyksen edut ja haittapuolet
  • Tägien käytön eri kontekstit ja funktiot
  • Folksonomioiden luonne ja ominaisuudet

Morville

  • Mitä Morville tarkoittaa puhuessaan informaatiosisältöjen, verkkopalvelujen, organisaatioiden ja laitteiden muodostamasta kokonaisuudesta ekosysteeminä? Mitä ekosysteemiluonne merkitsee tarkoittaa suunnittelun kannalta?
  • Informaatioarkkitehtuurin ja informaatioarkkitehtien tehtävä Morvillen mukaan.
  • Mitä Morville tarkoittaa sanoessaan, että informaatioarkkitehdit ovat ”ymmärryksen arkkitehteja”?

 

LUKUPIIRIOHJE

Lukupiirillä tarkoitetaan opintojakson kirjallisuuden suorittamista pienryhmänä (3-6 henkeä). Kirjallisuudesta käydään yhdessä kriittistä keskustelua ja pyritään oppimaan kirjojen sisältöjä yhteistoiminnallisesti. Lukupiirin suositeltava kesto on 1-2 kuukautta.

Valitaan opintojakson kirjallisuudesta kirjat, jotka kaikki lukevat. Isommassa ryhmässä voidaan ottaa mukaan myös useampia valinnaisia kirjoja, jotta työtaakka jakaantuu tasaisesti. Lukupiiri voidaan rakentaa niin, että kaikki lukevat kaikki valitut kirjat, tai työtä voidaan jakaa niin että kullekin kirjalle määrätään päälukijat (esittelijä ja kommentaattori). Jos kaikki eivät ole lukeneet käsiteltävää tekstiä, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että alustuksissa referoidaan alueen keskeinen sisältö ymmärrettävällä tavalla. Tällöin myös kommenttipuheenvuoro on tarpeellisempi. Kommentaattori nostaa esille asioita ja näkökohtia, jotka alustaja on saattanut jättää kertomatta. Alustusten on hyvä olla muiden lukupiiriläisten saatavilla kirjallisessa muodossa jo ennen kokoontumista.

Eteneminen

 

  1. Lukupiiri tekee kokoontumisaikataulun (3-6 kokoontumista) ja työsuunnitelman ja lähettää ne tentaattorille.

Työsuunnitelmasta ilmenee:

  • valitut kirjat
  • kuka ryhmän jäsenistä esittelee minkin kirjan tai kirjan osan (teeman)
  • kunkin alustuksen kommentaattori
  • kuka pitää pöytäkirjaa kustakin keskustelusta.

Tentaattori hyväksyy suunnitelman tai ehdottaa muutoksia.

  1. Kokoontumiset: Kokoontumisissa jokainen lukupiirin jäsen alustaa vuoronperään lukemastaan muille noin 20 minuutin ajan. Tämän jälkeen kirjasta tai esitellystä teemasta keskustellaan yhdessä.
  • Teemat voi valita esseeohjeen perusteella (esseeohje, Tiedonhallinnan essee) tai alustus voi kattaa laajemman alueen.
  • Alustukset tehdään powerpointteina tai posterina.
  • Alustuksen jälkeen käydään keskustelua, josta tehdään pöytäkirja.
  • Alustus on kirjallinen referaatti luetusta alueesta joka sisältää mielellään kuitenkin myös tulkintaa ja reflektiota. Alustuksessa nostetaan jo valmiiksi erilaisia kysymyksiä keskusteltavaksi. Yhdestä luetusta kirjasta voidaan pitää siis useampi alustus, esim. annettujen tai yhdessä sovittujen teemojen perusteella. Yhdessä kokoontumisessa voidaan käydä läpi esim. 2-3 alustusta. Lukupiiri sopii ajankäytöstä itsenäisesti.

Alustuksessa ja siihen liittyvässä keskustelussa on syytä pyrkiä tekstin kriittiseen ja problematisoivaan tarkasteluun. Pöytäkirjanpitäjä joka kirjaa ylös mielenkiintoisimmat ja hyödyllisimmät keskustelut. Lukupiiri päätetään yhteiseen loppukeskusteluun (kokonaisarviointi ja oppimisen pohdinta).

  1. Loppuraportti. Kurssimerkintää varten opettajalle lähetään loppuraportti, yhdeksi dokumentiksi koottuna:
  • powerpointit/posterit,
  • keskustelupöytäkirjat,
  • kirjan ja kurssin kokonaisarviointi/oppimisen pohdinta (n. 2-3 sivua), jossa käsitellään esimerkiksi seuraavia asioita:
    • mitkä kirjassa esitetyt asiat ovat erityisen tärkeitä?
    • mitä uusia, erilaisia, kysymyksenasetteluja luettu teksti herätti pohtimaan?
    • mitkä asiat olivat vaikeita?
    • mistä oltiin eri mieltä kirjan sisällön kanssa?
    • kuinka kurssi liittyy aiemmin opittuun/tiedettyyn?
    • kuinka kurssin tarjoama tieto auttaa ymmärtämään erilaisia arkielämän tapahtumia, oman elämän kokemuksia tai auttaa ratkaisemaan erilaisia ongelmia?
    • miten koimme lukupiirin edut ja haitat verrattuna muihin suoritustapoihin?

Loppuraporttiin tulee vielä merkitä lukupiirin jäsenet ja op.numerot, sekä  kokoontumisten toteutunut aikataulu. Loppuraportti lähetään sähköpostin liitetiedostona jakson opettajalle.

  1. Palaute ja arvostelu: Lukupiirisuorituksesta annetaan ryhmälle yhteinen arvosana.

 

Kurssipalaute

 

”Tämän esseen kirjoittaminen auttoi minua muodostamaan aikaisempaa kokonaisvaltaisemman käsityksen erilaisista tiedon organisoinnin periaatteista ja mahdollisuuksista. On ilahduttavaa huomata, kuinka oma ymmärrys aihepiiristä lisääntyy vähän kerrallaan. Uskon, että pystyn tämän kurssin jälkeen tarkastelemaan tiedon organisointia analyyttisemmin, olipa kyse sitten kontrolloiduista sanastoista tai folksonomioista.”

”Pidin siitä, että teemojen kehykset oli annettu valmiiksi. Tällöin oli pakotettu miettimään tiettyä teemaan liittyvää aihetta tarkemmin. Teemojen ollessa selkeästi näkyvillä oli helppoa päästä käsiksi kiinnostaviin aiheisiin suoraan. Koen siis tiettyjen rajaavien teemojen auttaneen oppimistani paremmin kuin jos teemoja ei olisi ollut. ”

”Koin esseen kirjoittamisen palkitsevaksi ja saaneeni teemoista paljon irti. Luultavasti en olisi teemoihin ehtinyt näin paljon perehtyä jos olisin valinnut suorituksekseni kirjatentin. ”

”Suoritus- ja opiskelumuotona uskon esseen olevan kirjatenttiin suhteutettuna ylivoimainen. Nyt käsiteltäviin teoksiin pystyi tutustumaan rauhalliseen tahtiin ja pitämään niitä esillä kulloinkin käsiteltävän asian yhteydessä.”

”Opintojakson kokonaisuus oli hyvin mietitty, koska tämän pohjalta pystyi hyvin kehittelemään omia ajatuksiaan, kuinka eri menetelmät [taksonomiat, tägäys] voitaisiin yhdistää tehokkaaksi tiedonhallinnaksi. Taksonomioihin perehtyminen oli vaikealukuisinta, koska tähän aihealueeseen en ennen ollut perehtynyt. Tägäykseen tutustuminen taas oli mielenkiintoisinta.”