ITIS36a Tietämyksenhallinta

Julkaistu

S36a Tietämyksenhallinnan essee: ohjeet

Vastuuopettaja: Sanna Talja (sanna.talja at tuni.fi) 

Tämän opintojakson esseesuorituksia voi palauttaa 31.12.2019 asti. Uudet kirjallisuusopinnot löytyvät uudesta opetussuunnitelmasta

 

Opintojakso perehdyttää organisaatioiden tietojohtamisen ja tietämyksenhallinnan teorioihin ja tutkimukseen.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:

– omaa valmiuksia tehdä tutkielman tietämyksenhallinnan aihepiiristä

– hallitsee osaamisen johtamisen, organisaationaalisen oppimisen ja tietämyksenhallinnan keskeiset käsitteet ja teoreettiset lähtökohdat

– tuntee tietojohtamisen tutkimusalueen historiaa ja keskeisiä tutkimuskohteita

Kirjallisuus/Oppimateriaali

Huysman & de Wit, Knowledge sharing in practice. Kluwer. 2002.
Sekä toinen seuraavista:
– Gherardi, Organizational knowledge: the texture of workplace learning. Blackwell. 2006.
– Patriotta, Organizational knowledge in the making: How firms create, use and institutionalize knowledge. Oxford University Press. 2003.
Esseen pituus on 15-20 sivua kakkosrivivälillä. Sopiva teemojen määrä on 3-4.  Teemat tulee valita kahdesta eri kirjasta.

Esseessä referoidaan kirjoittajien ajatuksia. Esseen alkuun tulee lyhyt johdatus siihen, mitä teemoja esseessä on valittu käsiteltäväksi. Muotoile väliotsikot (teemat) ja merkitse lähdeviitteet tekstiin. Esseen loppuun laitetaan oma kokoava pohdinta opintojakson annista, omasta oppimisesta ja opintojakson kirjallisuudesta. Pohdintaosuus on pakollinen. Lähetä essee sähköpostiliitteenä (sanna k talja at uta.fi).

Jos sinulla on hankaluuksia englanninkielisen terminologian suomentamisessa, käytä tukena teosta Huotari, Hurme & Valkonen: Viestinnästä tietoon, tiedosta viestintään. WSOY 2005.

Esseeteemat

Huom! Esseeteemoja voi muotoilla myös itse opintojakson kirjallisuuden pohjalta.

Huysman & de Wit

Tiedonjakamisen kolme prosessia (knowledge-sharing processes) ja niiden erot. (Huom. Näistä voidaan suomenkielellä käyttää myös termiä tietokäytännöt tai tietoprosessit).

Organisationaalisen tiedonjakamisen ja sen kehittämisen keskeiset keinot

Organisationaalisen tiedonjakamisen epäonnistumiseen vaikuttavat ajattelutavat tai ansat (traps).

Patriotta

Mitkä ovat organisationaalisen tiedon elinkaaren kolme vaihetta Patriottan mukaan? Mitkä tietotyypit ovat kussakin vaiheessa keskeisellä sijalla?

Mitä Patriotta tarkoittaa organisation ”etualan” tiedolla ja ”taka-alan” tiedolla (background/foreground)? Miksi hän pitää näitä käsitteitä parempina kuin hiljainen vs. eksplisiittinen tai dokumentoitu tieto?

Gherardi ym.

Mitä käytäntöyhteisöt (communities of practice) ovat Wengerin mukaan ja millainen merkitys niillä on organisationaalisen oppimisen kannalta?

Millainen on Stratin mukaan esteettisen tiedon ja ymmäryksen rooli organisaation tiedon ja oppimisen kokonaisuudessa?

Organisaationaalisen tiedon luonne Gherardin ja Nicolinin mukaan.

Palautetta kurssista

”Valitsin teemat sillä perusteella, että oppimisen haasteet olivat vahvasti läsnä jokaisen teeman kohdalla. Teemojen käsittely on rakennettu ratkaisukeskeisesti, jolloin referaatin anti on keskimääräistä parempi. Erityisesti organisaatioiden oppimisprosessiin liittyvät aihealueet muodostavat asiakokonaisuuden, jonka kautta on mahdollista lisätä omaa ammatillista osaamista.”

”Opintojakso toimi hyvänä perehdytyksenä organisaatioiden tietämyksenhallintaan ja oppimiseen sekä niiden tutkimukseen. Kurssi antoi paljon ajatuksia ihan käytännön työelämän ja siellä tapahtuvan tiedonjakamisen tueksi.”

”Opintojakso oli hyvin mielenkiintoinen ja syvensi organisationaalisen tiedonjakamisen tuntemusta merkittävästi. Pidin erityisesti siitä kuinka opintojakson avulla yhteys käytännön toiminnan ja tiedonhallinnan välillä kirkastui. Vaikka painopiste toki teoriassa olikin, avautui se käytännön esimerkkien kautta oivallisesti. Käytännönläheisyys oli lukemassani kirjallisuudessa siis sopivasti läsnä ja auttoi selkiyttämään huomattavasti teosten sanomaa. Opintojakso selkiytti huomattavasti käsitystäni tiedonhallinnan erilaisista tehtävistä ja siitä mitä knowledge management tarkoittaa suhteessa tietohallintoon.”

Esseen voi suorittaa myös osana graduprosessia, jolloin käsiteltävä kirjallisuus on gradussa käytettävää kirjallisuutta ja esseen kirjoittaminen tukee pro gradun kirjallisuuskatsauksen kirjoittamista. Tällöin esseessä käsiteltävä kirjallisuus sovitaan yhdessä graduohjaajan kanssa. Esseen palautus vastuuopettajalle (Sanna Talja).